Perustamiskokous pidettiin vuonna 1980 Kaipiaisissa, minkä jälkeen tapaamisia on ollut eri puolilla Suomea. Vuoden 2005 sukukokous seuran synnyinsijoilla Kaipiaisissa oli sukuseuran 25-vuotisjuhlakokous. Vuonna 2010 järjestettiin sukuseuran 30-vuotistapaaminen Hamina Tattoossa ja Kouvolassa. Varsinaista kokousta ei tuolloin pidetty.

28.07.2017	16. Sukukokous Helsingissä, Bistro Avanto
25.07.2015	15. Sukukokous Naantalin Kylpylässä
27.07.2013	14. Sukukokous Helsingissä Ravintola Savussa
30.07.2011	13. Sukukokous Tallinnan-matkalla
			30-vuotistapaaminen Hamina Tattoossa ja Kouvolassa 7.8.2010.
25.07.2009	12. Sukukokous Kerimäellä hotelli Herttuassa
28.07.2007	11. Sukukokous Vaasan Tropiclandiassa (70 osallistujaa)
			Perustettiin juttuarkisto seuraan ja sukulaisiin liittyvistä tarinoista.
			Tehtiin sukuvaakunalla koristeltuja juomalaseja ja -mukeja.
22.07.2005	10. Sukukokous Kaipiaisten Majoniemessä, josta Pietariin (yli 80)
			Tehtiin taulut sukuseuran kunniajäsenistä ja kunniaviirin saaneista.
			Perustettiin valokuva-arkisto sekä täydennettiin alustavaa sukupuuta kantahenkilöistä ylöspäin.
			Julkaistiin "Uljas Salmi vapaus- ja heimosoturina 1918-19" -vihkonen.
			Otettiin käyttöön sukuseuran jäsenistön sähköpostilista.
25.07.2003	9.	Sukukokous M/S Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki (57)
			Sukuseuralle suunniteltiin internet-sivut ja verkkotunnus www.salmi-ylatupa-sukuseura.fi rekisteröitiin Viestintäviraston rekisteriin 13.2.2003 rekisterinumerolla 200301486.
			Seuran vanhoja pöytäkirjoja ja muita dokumentteja ajalta ennen tietokoneita kirjoitettiin puhtaaksi ja tallennettiin sähköisessä muodossa.
			Tehtiin sukuseuran vaakunaan perustuvia isännänviirejä sekä seinäjulisteita Leila Salmen maalaamasta akvarellista "Viipurin tornit".
21.07.2001	8.	Sukukokous Riihimäellä Anja ja Risto Salmen kotona (72)
			Seuralle hankittiin Suomen sukututkimusseuran Sukuohjelmisto helpottamaan sukututkimusta ja jäsenrekisterin ylläpitoa.
			2001 suunniteltiin Sukuseuran huomionosoituksena jaettava kolmikärkinen hopealaatoin nimikoitava pöytäviiri sekä yksikärkinen jäsenviiri.
			Mittavan sukuselvityksen ensimmäiset tulokset julkaistiin vihkosina: "Suomalaisen suvun vaiheita Suomen historiassa 1500-1900" ja "Kaipiainen mielessäin".
			Päivitetyt jäsentiedot koottiin tietokoneella tehdyksi graafiseksi sukupuuksi.
30.07.1999	7.	Sukukokous M/S Wasa Queen, Helsinki-Tallinna (45)
			Sukuseuralle suunniteltu sini-hopeinen vaakuna rekisteröitiin Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteriin 18.2.1999. Vaakuna on numeroltaan 892.
			Vaakunaan perustuen suunniteltiin ja tehtiin suuri sukuseuran lippu sekä T-paitoja ja rintamerkkejä.
02.08.1997	6.	Sukukokous Taipalsaaressa Hotelli Saimaanrannassa, josta Viipuriin (77)
23.07.1995	5.	Sukukokous Ahvenanmaalla Hotelli Godbyssa
25.07.1992	4.	Sukukokous Valkealassa Motelli Orilammella
29.07.1989	3.	Sukukokous Vaasassa Hotelli Fennossa (80)
			Salmi-Ylätupa sukuseura r.y. rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 21.10.1987 rekisterinumerolla 147969.
26.07.1986	2.	Sukukokous Luumäellä Latukartanossa (100)
			Graafinen sukupuu alkuvuonna 1986 tiedossa olleesta suvun jäsenistöstä.
07.08.1982	1.	Sukukokous Kaipiaisissa Ylätuvassa (110)
02.08.1980	Perustamiskokoontuminen Kaipiaisten Nuorisoseurantalolla (130)

1500 LUKU

Kustaa Waasa nimitettiin Suomen käskynhaltijaksi vuonna 1547 ja 1561 Ruotsi valloitti Viron. Itämerestä tuli osittain Ruotsin sisävesialue, joka vaikutti ihmisten ja kaupan liikkumiseen myös Suomen alueella. 1570-1595 käytiin 25 vuotinen sota Venäjää vastaan eli ns. Iso Viha, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Kustaa Waasan tehtäväksi annettiin erityisesti Sisä-Suomen asuttaminen, johon hän paneutui tarmokkaasti, vaikeista olosuhteista huolimatta. Luumäen historiasta kertovassa kirjassa on kuva hirsituvasta ja tekstissä sanotaan: "Tämän rakennuksen sanotaan olevan 1500-luvulta, Salmien, Piensalmien ja Suursalmien alkukoti… Pirtin kerrotaan olleen asuinkäytössä ainakin vielä 1800-luvun alussa. Samaa pirttiä käytettiin heinälatona vielä 1950-60. Sukututkimuksen haasteeksi 1500 luvun puolivälissä luovuttiin sukunimien käytöstä ja sekä talonnimet että poika, tytär -päätteiset nimet tulivat käyttöön.

1600 LUKU

Alku oli huono; 1601 oli katovuosi, jota kutsuttiin "suureksi olkivuodeksi.". Uudet sotatoimet Venäjää vastaan päätettiin Stolbovan rauhassa 1617 ja Laatokan itäpuoli liitettiin Suomeen. Hakkapeliitat lähtivät Saksaan sotimaan 1630 ja Suomi jaettiin viiteen lääniin 1634. Ensimmäinen sisämaankaupunki, Hämeenlinna, perustettiin 1638. Lappeesta erotettiin 1642 omaksi pitäjäkseen Luumäki, johon kuului n. 60 kylää. Noiden kylien joukossa on mainittu myös Salmi ja Lakkala. 1682 perustettiin ruotujakolaitos, jonka mukaan 3-4 taloa järjestettiin ruoduksi, jonka oli vastattava joko jalkamiehen tai ratsumiehen ylläpitämisestä ja varustamisesta sotaan. Perimätiedon mukaan Salmen kylä olisi ollut rakuunatila eli rustholli. Sotaväestä tehtiin karoliineja ja sekä komento- että virkakieleksi tuli ruotsi. Järjestelmä lakkautettiin vasta 1808. Suuret kuolonvuodet olivat 1695-1697, jolloin 17 % kansasta menehtyi nälkään ja tauteihin, jäljelle jäi noin 370.000 henkeä. Tämän vuosisadan loppupuolella syntyi tiedossa oleva varhaisin esi-isämme Matti (Matts).